#4 Terran siivous

Perjantaina päätin sitten siivota gerbujen terraarion koska päivällä ei ollut muutakaan tekemistä. Viime siivouksesta ei ollut kulunut kuin vasta joku kaksi viikkoa mutta se alkoi silti jo haisemaan :/ Laitan siis kuvia siivousrutiinistani selitysten kera! :)

(kuvan selitys on aina sen alapuolella)

Ensin siirrän gerbiilit tietenkin kuljetusboksiin. Katsokaapa kuvaa tarkemmin ja huomaatte mikä tuuri mulla kävi! Nappasin kuvan juuri kun Duuri oli haukottelemassa! :D Mun järjestelmäkamerassa on niin pieni näyttö, etten huomannut tuota pientä söpöä yksityiskohtaa kuin vasta tietokoneen näytöltä!! :3

Kun olen kaivanut kaikki virikkeet pois terraariosta, alan siirtämään vanhoja puruja muovipusseihin apuvälineellä ( joka on käytetty turkkilaisjogurttipurkki :D ). Mulla menee täyteen yleensä aina kaksi normaalia muovipussia, joskus melkein kolmekin.

Sitten vielä imuroin terran pohjalta ja reunoilta loput purujen jämät.

Sitten laitan painavat virikkeet terraarion pohjalle. Jos ne olisivat purujen päällä, ja gerbiilit kaivaisivat tunneleita niiden alle voisi käydä hieman huonosti jos tunneli romahtaisikin... :(

Vaihdan terran sisustuksen järjestystä joka siivouksen yhteydessä. Näin gerbiilit saavat (ainakin hetkeksi) uutta tutkittavaa.

Tämän siivouksen yhteydessä otin yhden puusillan pois, ja vaihdoin tilalle toisen (etualalla oleva) joka on kaksi kertaa isompi kuin edellinen. Pienempää ne olivat jo ehtineet jyrsiä niin paljon että siitä tuli ulos pieni rautaosa jonka takia siis tuon uuden sillan ostinkin.

Sitten purut vain päälle! Käytän normaalia Pesäpuru-merkkistä purua, jota saa ihan normaaleista lähikaupoista. Itse ostan sitä aina kaksi 1kg pakettia, jolloin terraan menee siis kaksi kiloa purua. Pussien tietojen mukaan yhteensä siis noin vähän päälle 20 litraa.

Lopuksi lisään vielä pahvit, vessapaperisuikaleet sekä reilusti heinää! :) Gerbiilit ovat aina todella innoissaan päästessään tutkimaan uutta sisutusta ja pyörimään heinissä. Uusia tunneleita ja piiloja on niin hauska rakentaa ;)

Kumpikin oli ihan unisena kuljetusboksissa.

Duuri tutkimassa uutta sisustusta.

#3 Gerbiilieni nimet

(Tähän heti tekstin alkuun mainitsen, että puhun postauksessani pääosin gerbiilien/eläinten kutsuma- ja lempinimistä. Viralliset nimet ovat asia erikseen)

Ajattelin tekaista tällaisen postauksen, jossa kerron omien gerbiilieni nimien tarinan. Eli miksi juuri tällaiset nimet? Mistä keksin ko. nimet? Millaisia nimiehdotuksia mietin?

Ainakaan minun tietääkseni gerbiilithän eivät opi tunnistamaan nimiään, ainakaan samalla tavalla kuin esimerkiksi koirat. Sen sijaan ne voivat oppia tunnistamaan ääniä. Esimerkiksi kun minun gerbiilini kuulevat tietynlaisen naksahduksen (jonka teen suullani), ne tietävät että nyt saa herkun.

Gerbiilien lempinimet ovat siis vain ihmisen iloksi. (Tietenkin esimerkiksi kasvattajilla joilla on paljon gerbiilejä, on helpompi merkata eri gerbiilien tietoja muistiin yms.) Se on perjaatteessa hyvä asia koska tällöin niille voi antaa minkälaisia nimiä tahansa! Voi antaa kuinka pitkiä tahansa, kuinka hassuja tahansa, vain mielikuvitus on rajana :)!


Omien gerbiilieni nimethän ovat siis Duuri ja Molli.
Lähes kaikki varmasti tajuavat heti että kyseiset sanat liittyvät musiikkiin. Sana duuri tarkoittaa "iloista" sävellajia, ja molli on sen vastakohta eli hieman "surumielinen" sävellaji.
Näitä nimiä en valinnut sen vuoksi että toinen olisi iloisempi tai toinen surullisempi/hiljaisempi. Enkä myöskään sen takia että gerbiilini olisivat jotenkin musikaalisia :D

Heti kun olimme varanneet gerbiilini, aloin keksimään ja kyselemään tutuilta nimiehdotuksia. Ensimmäinen ajatukseni oli, että nimien pitää alkaa d-kirjaimella. Johtuen siitä että gerbiilini ovat kasvattajan d-poikueesta ;)

En halunnut mitään ihmisten nimiä, enkä mitään perusjyrsijöidennimiä. Halusin mielenkiintoiset ja hieman erikoiset nimet. Nimiehdotuksia oli aluksi mm. seuraavanlaisia: Dingo, Duracell, Duuri, DeeDee / DD.

Tuossa nyt nuo jotka tällähetkellä muistan. Mukana oli myös paljon poikamaisia nimiä koska en silloin vielä tiennyt kumman sukupuolen edustajia tulisin saamaan. Jo ennen gerbiilien hakemista minulle oltiin ehdotettu muutaman kerran että "käviskö Duuri ja Molli?". En kuitenkaan ollut halunnut ottaa sitä ehdotuksiin mukaan koska toinenhan ei ollut d-kirjaimella alkava...

Sitten koitti se päivä kun kävimme hakemassa gerbiilit, en ollut vielä silloin päättänyt nimiä koska mikään ei tuntunut oikealta. Istuimme autossa matkalla takaisin kotiin. Tuijotin elämäni ensimmäisiä gerbiilejä kun ne touhusivat kuljetusboksissaan sylissäni, ja sanoin äidille: "Kyllä nää näyttää ihan Duurilta ja Mollilta".

Niinpä nykyään terraariossa touhuaa (tällä hetkellä kylläkin nukkuu) gerbiilisiskokset Duuri ja Molli :)!

Kertokaa kommentteihin omien gerbiilienne tai muiden eläintenne nimien tarinoita, luen niitä mielelläni! Kommentteja tästäkin postauksesta saa antaa, ja vielä sitäkin enemmän toivon aihe-ehdotuksia. Eli jos sinulla on joku asia mielessä josta haluaisit että kerron täällä blogin puolella (gerbiileihin tai niiden elämään/hoitoon liittyen) niin laita toki ehdotuksesi minulle! :)

Heissulivei!

#2 Juoksentelua

Tänään juoksuttelin gerbiilejä kylpyhuoneessa.

Tämän näköinen on niiden juoksutusalue:

Rajaan siis tuolla aidalla kylpyhuoneesta yhden kulman. Valitettavasti koko kylppärissä en voi antaa gerbujen juoksennella vapaana koska siellä on myös pyykinpesukone :( Tuo alue kuitenkin tuntuu riittävän ihan hyvin niille :)! Itse istun siis aitojen sisäpuolella.

Juoksutus sujui kaikinpuolin mukavasti. Pikkusiskoni oli mukana ja vahti aidan toisella puolella ettei tyttöset hyppineet aitojen yli :D Tähän loppuun nyt lisään kuitenkin kuvat jotka onnistuivat, ja saatan niihin kirjoitella kuvatekstejä mukaan :)

Gerbiilit, erityisesti Duuri ovat aina
valppaina jos kuluu jokin ääni!

Molli nauttii palkkiota hypytyksen jälkeen.

Napostelua jalalla

( huomaa Molli taka-alalla :D )

Hypytyksen jälkeistä herkun nauttimista

#1 Blogin starttaus

Blogi pystyyn ja kirjoittelemaan!

En lupaa mitään mutta pyrin kirjoittelemaan vähintään kerran viikossa. Koitan myös aina lisäillä kuvia ettei tekstistä tulisi tylsää.

Tähän ensimmäiseen blogitekstiin keksin yhden aiheen josta kirjoittaa, ettei tästä tulisi yksi niistä turhista starttipostauksista :D

Miten sain gerbiilini?

Vuoden 2012 lopussa vietin kaksi viikkoisen TET-jaksoni eläinkaupassa. Siellä sain joka päivä hoitaa eläinten ruokinnan ja asumusten siivoamisen, myös gerbiilien. Kyseisen eläinkaupan gerbiilivalikoimassa oli silloin 3 veljestä ja 4 siskosta (eri terraarioissa). Muistan vieläkin ne poikagerbiilit, kuinka ihastuinkaan niihin kun ne aina tulivat kädelle :3 Tyttögerbiilejä hieman pelkäsin, en todellakaan tiedä/muista miksi :D!

Samaan aikaan eläinkaupassa oli työharjoittelussa parikymppinen nainen, jonka kanssa jutustelu sujui. Muutaman päivän kuluttua sain selville että hänellä oli gerbiilejä. Koko loppu harjoitteluajan kyselin häneltä paljon gerbiileistä ja niihin liittyvistä asioista (varmasti turhauttavaa, pahoittelen). Erään työpäivän päätyttyä, kotiin saapuessani kerroin äidilleni hieman gerbiileistä ja lopulta kysyin saisinko ehkä mahdollisesti niitä. Vastaus oli jyrkkä ei. Se oli kauhea tunne koska olin ollut jotenkin niin varma että minulla olisi pieni mahdollisuus.

Muistan vieläkin kuinka oikein suunnittelin kavereiden kanssa että ostan joskus gerbiilejä salaa :D Lopulta unohdin asian.

Vuoden 2013 puolivälissä innostus gerbiileistä tuli takaisin. En muista mistä, mutta ehkä siitä että sen aikaisella luokkakaverillani oli joskus ollut gerbiilejä ja juttelimme niistä (?). Silloin aloin uudestaan opiskelemaan asioita gerbiileistä ja loppujen lopuksi osasin vastata kaikkiin peruskysymyksiin. Silloinkin äidin vastaus oli ei, mutta en luovuttanut vaan viikosta toiseen kerroin ohimennen hyviä puolia gerbiileistä. Kulutetuimmat asiat taisivat olla nämä:

"Ne ei haise yhtään."

"Lupaan maksaa kaikki itse!"

"Sun ei tarvii auttaa hoidossa yhtään"

"Ne pärjää viikonlopun yli ilman hoitoa"

"Ne asuis tossa akvaariossa"

Lopulta koitti se päivä kun äidin suusta tuli: "No mitä ne gerbiilit tarkkaanottaen syö?"

Silloin tiesin onnistuneeni :D Lopulta sain alkaa etsiä sopivia gerbiilejä itselleni. Tiesin jo etukäteen että eläinkaupasta en tulisi ostamaan gerbiilejäni. Alunperin halusin kovasti urosgerbiilejä, mutta lopulta tytöt päätyivät luokseni.

Ensimmäinen kuva gerbuistani. Juuri saavuttu kotiin.

Elokuun 2013 puolella lähdimme hakemaan gerbiilejä. Matka kesti autolla 40 minuuttia per matka. Yhteensä meillä meni siis melkein kaksi tuntia. Poikueessa oli yksi blacknaaras ja loput olivat agouteja. Olin jo aikaisemmin varannut mustan naaraan joten se tuli automaattisesti minulle. Sitten sain valita kolmesta agoutinaaraasta itselleni yhden. Valitsin koon mukaan keskimmäisen.

Jokainen varmasti tietää sen tunteen kun ensimmäinen oma lemmikkisi on saapunut kotiin! Oli aivan ihanaa katsella kahden pienen gerbiilin vipellystä terraariossa.

Kiitos ja hei seuraavaan postaukseen asti! :)